Sisällysluettelo

Tehdään puoluedemokratiasta kaksisuuntaista

Tehdään puoluedemokratiasta kaksisuuntaista

Jos suorat jäsenaloitteet ja niihin liittyvät kysymykset jalkautetaan puolueen päätöksentekoon oikein, alkaa vanhojen puolueiden jäsendemokratia ennen pitkää näyttää vanhanaikaiselta ja kankealta.

Nykyiset sukupolvet ovat tottuneet elämänrytmiin, jossa tiedonvälitys tapahtuu salamannopeasti, yhteiskunta muuttuu jatkuvasti ja ihmisen mahdollisuuksia vaikuttaa omaan elämään rajoittavat vain omat kyvyt. Kun muu yhteiskunta on tällainen, tuntuu lähinnä vitsiltä, että mahdollisuudet vaikuttaa politiikkaan rajoittuvat vaaleissa äänestämiseen. Puolueita markkinoidaan väyläksi aktiiviseen vaikuttamiseen, mutta jäsenyys puolueessa tuo käytännössä mukanaan vain mahdollisuuden äänestää puolueen puheenjohtajasta muutaman vuoden välein. Kaikissa puolueissa ei mahdollisteta edes sitä.

Ihmiset haluavat muutosta. Jos puolueet eivät noudata äänestäjilleen tai edes jäsenistölleen antamiaan lupauksia, tarpeet vaikuttaa purkautuvat Internetin keskustelupalstoilla, unelma-mielenosoituksissa ja kansalaisaloitteissa. Vaikka yhteiskunta huutaa uudistusta, puolueet ovat itsepäisesti pysyneet muuttumattomina eikä toimintaa ole haluttu kehittää. Malli, jossa pitkäksi ajaksi tehtäväänsä valittu puoluehallitus linjaa yksittäisen puolueen poliittiset kannat, on hienoisin sävyeroin vahvoissa voimissaan kaikissa suurissa puolueissa.

Tämän mallin ei tarvitse olla ikuinen.

Otetaan käyttöön reaaliaikaiset jäsenaloitteet

Perussuomalaisten kaltaista liikettä ei yleensä pidetä poliittisen vaikuttamisen sähköistämisessä erityisenä edelläkävijänä. Tarkemmin ajatellen asetelma ei kuitenkaan ole niin omituinen: Perussuomalaiset on muutosvoima paitsi poliittiselta sanomaltaan, myös tavaltaan tehdä politiikkaa. Jos eivät Perussuomalaiset, niin kuka sitten?

Puolueella on hyvät sähköiset palvelut, luultavasti paremmat kuin yhdelläkään toisella. Palvelut tarjoavat jäsenistölle ja paikallisyhdistyksille väylän ylläpitää verkkosivuja, kerätä kuntavaaliehdokkaiden tietoja ja kirjoittaa blogikirjoituksia. Nyt, kun tämä palvelu on olemassa, tuo pohja voidaan valjastaa myös vallankäytön välineeksi. Sähköisten palveluiden kehitystä tulee jatkaa niin, että jäsenet voivat kansalaisaloitemallin tapaisesti laatia jäsenaloitteita ja kerätä niille kannatusta muiden jäsenten keskuudessa.

Jäsenaloitteet voivat olla myös kysymysmuotoisia, ja niillä voidaan muodostaa jäsenistön kanta ajankohtaisiin kysymyksiin silloin, kun ne etenevät puolueen edustajien päätöksentekoon: miten puolue suhtautuu apteekkialan sääntelyn purkamiseen? Entä tuleeko puolueen ajaa hallituksessa ammattiyhdistysliikkeen verovähennysoikeuden säilyttämistä vai poistamista?

Perussuomalaiset voi, ja sen tuleekin olla, ensimmäinen puolue, jossa jäsen voi aivan oikeasti vaikuttaa puolueen linjaan konkreettisesti ja tuntuvasti. Jos suorat jäsenaloitteet ja niihin liittyvät kysymykset jalkautetaan puolueen päätöksentekoon oikein, alkaa vanhojen puolueiden jäsendemokratia ennen pitkää näyttää vanhanaikaiselta ja kankealta. Lopulta toteutuva muutos ei rajoitu vain Perussuomalaiseen puolueeseen, vaan kaikkiin puolueisiin ja sitä kautta suomalaiseen demokratiaan.

Annetaan luottamus jäsenistölle

Perustuslain muutos toi vuonna 2012 Suomeen kansalaisaloitteet, joilla yksittäinen kansalainen saattoi kerätä tärkeäksi katsomalleen kysymykselle riittävän kannatuksen ja tuoda näin asiansa eduskunnan käsittelyyn. Yhtä joukkotiedotusvälineiden rakastamaa projektia lukuun ottamatta kansalaisaloitteet ovat kuitenkin osoittautuneet tehottomaksi välineeksi muuttaa yhteiskuntaa.

Perussuomalaiset ovat aina puolustaneet suoraa demokratiaa, ja tätä puolustustyötä täytyy jatkaa myös oman puolueen sisällä. Puolueen sisäiseen aloitemalliin täytyy koko puoluehallituksen suhtautua vakavasti ja jäsenistön mielipidettä kunnioittavalla tavalla. Puoluehallituksen on yksiselitteisesti vietävä kannatusta saaneet, hyväksytyt aloitteet toimeenpanoa varten eduskunta- ja ministeriryhmilleen.

Suora demokratia antaa jäsenistölle keinot ilmaista tahtotilansa. Sillä ei voi sanella politiikan sisältöä tai eduskuntaan saapuvia lakialoitteita, sillä monipuoluedemokratia ei mahdollista yhden puolueen sanelua ja on aina luonteeltaan kaupantekoa tärkeistä ja vähemmän tärkeistä asioista. Se kuitenkin joka tapauksessa pakottaa puoluejohdon puolustamaan omia linjauksiaan suoraan jäsenistölle: vahvalla enemmistöllä hyväksytty jäsenaloite on selvä signaali kentän tahdosta ja toiveista.

Aloitemalli kertoo puoluejohdolle, mikä on tärkeää – ja mikä ei.

Miten Jarmo tähän pystyy?

Sähköisten palveluiden ei tarvitse maksaa maltaita, eivätkä digiprojektit ole aina tuomittuja epäonnistumaan. Jarmo on toiminut vuodesta 2010 alkaen projektipäällikkönä useissa onnistuneissa digiprojekteissa. Ensimmäiset jäsenaloitteet saamme liikkelle jo ennen seuraavien lumien sulamista.

Seuraavaksi: Tehdään puolueesta ammattimainen