Ehdokas!

Eduskuntavaaliehdokkaaksi voi päästä monta kautta. Jäsenäänestyksessä luottamus ei riittänyt, joten haastatteluihin ja tiukkaan arviointiin jouduttiin. Hiillostavat haastattelut kannattivat! Tänään minut nimitettiin ehdokkaaksi vuoden 2015 eduskuntavaaleihin.

Ehdokashaastatteluni vuoden 2015 eduskuntavaaleja varten oli sovittu tälle iltapäivälle. Olin ollut moisessa jo kunnallisvaalien 2012 alla, mutta silloin tiesin haastattelun olevan vain keino etsiä joukosta heikko aines, joka voisi aiheuttaa puolueessa ongelmia. Muut pääsisivät ehdokkaaksi, sillä niissä vaaleissa on tilaa. Eduskuntavaaleissa sen sijaan homma ei ole lainkaan näin: paikkoja on vähän ja kilvoittelu niistä on veristä.

Toisaalta ymmärsin, että mahdollisuuteni tässä kisassa ovat melko hyvät. Olen nuorten piirin puheenjohtaja, ja vaikka tuo tehtävä ei de jure mitään kiintiöpaikkaa tarjoakaan, olisi hieman poikkeuksellista, että nuorten puheenjohtajaa ei valittaisi, jos hän vain itse listalle haluaa.

Tiedän kokemattomuuteni, joten päätin suhtautua haastatteluun kuten mihin tahansa työhaastatteluun. Vanhan sananlaskun mukaan ylpeys käy lankeamuksen edellä, joten tämän asian kanssa ei kannattaisi pelleillä.

Aamulla käväisin parturissa, johon luulin meneväni vain siistimään vähän reunoja, mutta päähäni laitettiin jotakin ihmeellisiä folionpalasia ja violettia tahnaa. Tämän jälkeen minut laitettiin jonkinlaisen telakoitumismodulin sisään, ilmeisesti tarkoituksena lähettää jotakin säteilyä päässäni olevaan tahnaan.

Hiuksista tuli hyvät. Haastatteluun otin mukaan työ- ja koulutodistukseni, kuten asiaan kuuluu. Kertasin nopeasti vuoden 2011 vaaliohjelman, josko siitä olisi jotain kysymyksiä.

Huomasin jännittäväni haastattelua. Ehkä hikoilinkin vähän. Piirin puheenjohtajasta ja hänen esikunnastaan koostuva raati esitti kysymyksiä, joita odotinkin: miten rahoitan kampanjani, mitä uusia äänestäjiä voisin tuoda, mitä asioita ajaisin. Taustoista hiillostettiin ja tahdottiin silmiin tuijottaen tietää, onko minulla kaapissani luurankoja.

Jo tänä samana iltana seurasi piirihallituksen kokous, jossa ehdokkuudesta varsinaisesti päätettäisiin. Olin kokouksessa paikalla, koska nuorten piirin puheenjohtajana minulla on siellä puhe- ja läsnäolo-oikeus.

Asioita riitti toista tuntia. Eduskuntavaaliehdokkaiden valinta oli vasta pohjalla.

Lopulta esityslistalla tuli odottamani kohta. Työryhmä kertoi haastatelleensa yli kymmentä henkilöä, joista kaksi oli noussut ylitse muiden. Minut esiteltiin ja kerrottiin haastattelun tulokset. Tuttuun tapaani punastelin ja olin vaiti, kun minusta puhuttiin.

Sitten tuli esitys: valitaan eduskuntavaaliehdokkaaksi. Päätös tehtiin yksimielisesti.

Nousin ja kiitin luottamuksesta – taputettiin ja hymyilytti. Hymyilyttää yhä.

Nyt se työ sitten alkaa. Heti ensi viikolla on kampanjan kick-off! Tulkaa sinne!

avaruuslaite

Avaruuslaite vaikuttaa aivoihin jollakin mystisillä aalloilla. Naisten juttuja.

23.09.2014 0