Jokerit vai HIFK? Ihan sama, elfi on paras!

Toiset pitävät jalkapallosta, toiset agilitystä ja joku saa kiksinsä hevospoolosta. Helsinkiläisenä minulla pitäisi automaattisesti olla mielipide perinteiseen Jokerit vs HIFK-vastakkainasetteluun: pakkohan sinun nyt on jompaakumpaa edes VÄHÄN enemmän kannattaa. No kun ei ole, minun urheilulajini on elektroninen urheilu ja sen suomalainen ykköstähti Samuli ”elfi” Sihvonen.

Suomen tietokonefestivaalien ykkönen, Assembly, starttasi tänään Helsingin Messukeskuksessa. Vähänkään pidempään blogiani lukeneet tietävät, että minulla on pitkä tausta tietokonetapahtumien ja elektronisen urheilun ääressä. Nyt kun mietin, niin älyttömän pitkä. Herraisä! Yli kymmenen vuotta! Aloitin yläasteella oman kilpapelijoukkueen – tai ”klaanin”, kuten niitä silloin kutsuttiin – pyörittämisen silloisen koulukaverini kanssa. Paljon on ehtinyt tapahtua matkalla. Kun nyt kävelen taas katselemaan tapahtumaa: toista tuhatta ihmistä vetävää Assembly Winter 2014-festivaalia, olen varsin tunnistettu henkilö. Hyvässä ja pahassa.

Elektroninen urheilu – tai kilpapelaaminen – on yksinkertaisimmillaan sanottuna tietokonepelin pelaamista kilpailullisesti. Lajina se on kuin mikä tahansa muukin urheilulaji, välineet vain ovat kovin erilaiset: lihasten sijasta estradille astelevat aivot, looginen päättelykyky, paineensietokyky ja sorminäppäryys. Suomessa suosittuja ja seurattuja pelejä ovat sellaiset kuin StarCraft 2, Counter-Strike: Global Offensive ja League of Legends. – Esimerkiksi. Myös paljon muita on.

Suomalaisia ammattilaisia on vain kourallinen, yksi heistä on StarCraft 2:sta pelaava Samuli ”elfi” Sihvonen. Kirjoitin Samulista viime vuonna kansainvälisen eSport-liiton julkaisuun kevyen artikkelin, josta voi saada miehestä vähän lisätietoa. Oikeastaan nautin huomattavasti enemmän elfin otteluiden katselusta kuin jonkin ”oikean” urheilulajin. Hyvä seurue, riittävä televisio ja pieni määrä olutta ovat se resepti, mikä minua inspiroi. Mutta mikään ei voita sitä tunnetta, kun elfi voittaa täyden kotikatsomon edessä vaikkapa täällä Assemblyilla.

Kuulostaa varmaan tutulta? Niin se onkin. Samat asiat inspiroivat faneja miltei mistä hyvänsä urheilulajista.

Se, että olen tullut tuntemattomasta alakulttuurista, jonka olemme itse synnyttäneet ja rakentaneet hyvin nuorena, on vaikuttanut todella vahvasti näkemykseeni siitä, miten nuorisotyö ylipäätänsä tulee järjestää: ei pakotettua harrastamista ja ”oikeanlaista” tekemistä. Pakotetun sijaan tulee suosia sitä, mitä nuoriso itse haluaa tehdä ja suhtautua siihen ennakkoluulottomasti. En ehkä itse välitä skeittauksesta, mutta jos skeittarit järjestävät toiminnan itse, on jokainen nuorten itse rakentama skeittiramppi tuhansia kertoja arvokkaampi kun jonkun nuorisotyöntekijän vetämä kokkikerho. Jos järjestöjen (ei poliittisten!) ja kunnan tekemä nuorisotyö pitää asettaa vastakkain, valitsen ilman muuta järjestöt. Onneksi usein ei tarvitse.

Huomenna toteutuu tämän porukan yksi unelma, kun Suomen Yleisradio lähettää verkkoon suorana tämän viikonlopun StarCraft 2-finaalin. Kannattaa lukea ja katsoa. Tämän hetken eteen ovat lukemattomat ihmiset tehneet paljon työtä.

Elfi haastattelussa voittoisan ottelun jälkeen Assembly Winter-tapahtumassa. Terveiset lähtivät noin 20 000 nettikatsojalle.

Elfi haastattelussa voittoisan ottelun jälkeen Assembly Winter-tapahtumassa. Terveiset lähtivät noin 20 000 nettikatsojalle.

Helsingin Nuorisoasiankeskus on osallistunut omalla kojullaan Assemblyille jo muutaman vuoden ajan. Aikanaan meille oli suuri askel saada julkinen sektori ylipäätänsä tunnustamaan tekemisemme. Muutosvastarinta oli sanoinkuvaamatonta.

Helsingin Nuorisoasiankeskus on osallistunut omalla kojullaan Assemblyille jo muutaman vuoden ajan. Aikanaan meille oli suuri askel saada julkinen sektori ylipäätänsä tunnustamaan tekemisemme. Muutosvastarinta oli sanoinkuvaamatonta.