Maaseudulla, nukkuvat mielessä

Vaaliviikonloppu menee levon merkeissä Savossa. Hakatessani melkoista polttopuuläjää päädyin jo spekuloimaan tämän vaalin tuloksia. Kovin suurta voittoa en uskalla Perussuomalaisille ennakoida. Ihan sen takia, että kannattajamme eivät äänestä.

Päätin eilen päiväni VR:n hikisellä (32 plusastetta) kyydillä Helsingistä äitini sukuseuduille, kauniiseen Savoon. Ystäväni perheeltä löytyy Suomi-neidon helmasta oma saari, jossa aika tuntuu toisinaan pysähtyneen. Itse saaren historia on kunniakas ja hieno: siihen liittyy mm. yhden isänmaan itsenäisyyden alkuvaiheen vaikeat vuodet, eräs hovioikeuden presidentti ja hänen sukutilansa. Saunassammekin on istahtanut aikanaan rintamamiehiä – jotka kuulemma saunoivat niin, että pihkat lähtivät hirsistä kertaheitolla.

Täällä, vähän askeettisemmissa, mutta kuvankauniissa olosuhteissa teemme talkootöitä: pilkomme hillittömät läjät polttopuita, joita sitten polttelemme menemään pitkin talvea.

Kun heiluin kirveen varressa aloin pyöritellä mielessäni muutamien tuttavieni ja ystävieni sanomisia. He ovat Perussuomalaisten kannattajia – jotka eivät äänestä näissä vaaleissa.

Miksi ei?

Olen nyt törmännyt kolmeen kannattajaani – tai oikeastaan Perussuomalaisten kannattajaan – joiden kanssa olen käynyt keskustelua tästä vaalista ja joutunut surukseni toteamaan, että näitä ihmisiä on kovin hankala saada äänelle.

Syyt ovat olleet aika tuttuja kaikilla kolmella:

1. En ymmärrä näistä vaaleista mitään

2. Nämä vaalit eivät ole tärkeät

3. En halua osallistua EU-hömpötykseen

Yllätyksekseni minun on ollut aika vaikea lähteä julistamaan vastaväitteitä. Olen yrittänyt välttää saarnaamista, joten pikemminkin olen kuunnellut syitä ja yrittänyt ymmärtää niitä. Tavallaan on ollut helppo ymmärtää, tavallaan taas ei.

Nukkuja 1: En ymmärrä näistä vaaleista mitään

Kenen syy se on?

Minua ällöttää suunnattomasti kuunnella paneeleissa poliitikkoja, jotka aprikoivat heikon äänestysprosentin syyksi sitä, että ”media ei kirjoita Brysselistä tarpeeksi” tai että ”asioita ei opeteta koulussa”.

Aivan turha yrittää kääntää syytä kenenkään muun niskaan. Ihmiset eivät ymmärrä, koska heitä ei kiinnosta – ja silloin on ihan sama, kuinka hemmetin monta torvea Yleisradiolla huutaisi vaaliasiaa Pimeyden ytimestä.

Ja ihmisiä ei kiinnosta siksi, että me politiikot puhumme politiikkaa toisillemme, emme ihmisille. Heikko kiinnostus on oma syymme, ei kenenkään muun.

Samalla tajusin, että oma bloginikin on siirtynyt vähän turhan paljon poliittisen jargonin puolelle. Se nähdään vaikka siitä, minkälaiset ihmiset ”tykkäilevät” blogikirjoituksistani: kun siellä alkuvaiheessa oli ihan tavallista koulu-, armeija- ja työkaveria, nyt siellä on lähinnä liuta muita poliitikkoja.

Ei ole hyvä tämä!

En osannut väittää vastaan tähän argumenttiin. EU on vaikea ja poliitikot ovat tylsiä.

Nukkuja 2: Nämä vaalit eivät ole tärkeät

Aloitin normaalin jargonin:

”EU vaikuttaa sinuun joka tapauksessa, äänestit sitten tai…” Ääääh! Annoin olla.

Ketä ihmettä minä tässä olen huijaavani? Valitsemme Suomesta Unioniin 13 meppiä – noin 2 % koko EU:n äänivallasta. Edes näiden kaikkien paikkojen voittaminen Perussuomalaisille ei pysäyttäisi yhdentymiskehitystä mihinkään. Minä en tietenkään saisi missään nimessä asemani puolesta sanoa näin, mutta EU on niin epädemokraattinen ja massiivinen järjestelmä, että isänmaan kohtalo ratkaistaan lopulta ihan muissa vaaleissa.

Ystäväni toisaalta sanoi äänestävänsä presidentinvaaleissa ja painostavansa myös ystäviään äänestämään niissä, koska ne vaalit ovat hänen mielestään tärkeät. Mistä tämä kertoo? Ainakin siitä, että EU ei ole ihmisille legitiimi vallankäyttäjä.

En minä osannut tässäkään väittää vastaan. Tietysti rohkaisin vielä harkitsemaan asiaa, mutta on kovin vaikea yrittää myydä ihmiselle sellaista, mihin ei itsekään usko.

Nukkuja 3: En halua osallistua EU-hömpötykseen

Kerrankin. Tähän minä pääsin väliin!

Äänestämättä jättäminen ei kertakaikkiaan toimi protestina näissä vaaleissa. EU-vaaleissa ei ole tarjolla suoraa valtaa, mutta meillä on mahdollisuus antaa selvä mielipide EU:n liittovaltiohankkeista, älyttömästä byrokratiasta ja kaikesta siitä, mikä EU:ssa mättää. Jos me emme tuota mielipidettä anna, liittovaltiointoilijat vetävät kyllä johtopäätöksensä: kansa on tiiviimmän unionin kannalla:

Lisää Euroopan Unionia, vähemmän Suomea.

Jos jätämme äänestämättä, se ei ole protesti. Se on vain ”ihan sama”. Äänestämättä jättäminen ei kertakaikkiaan toimi.

Lukijat: yrittäkää vielä vaikuttaa lähipiiriinne. Sanokaa, että protestointi jäämällä kotiin tarkoittaa samaa, kuin äänestäminen EU:n puolesta.

23.05.2014 0