Jarmo Keto johtaa kokousta

PS-Nuorten tulee päättää tulevaisuudestaan ilman painostusta

PS-Nuoret kokoontuvat ensi viikonloppuna päättämään johtajistaan tulevalle vuodelle. Käsillä oleva asia on niin suuri, ettei ole lainkaan yhdentekevää, millä tavoin se käsitellään.

Maanantaina Perussuomalaisten poliittinen helvetti repesi, kun julkisuuteen kiri tieto puolueen hallituksen päätöksestä antaa lähtöpassit omalle varapuheenjohtajalleen, myös PS-Nuorten puheenjohtajana toimivalle Sebastian Tynkkyselle.

Istahdin tuona päivänä ystäväni kanssa sohvalle ja huokaisin, että jos vuosi sitten häviämäni PS-Nuorten puheenjohtajakilpailu olisi päättynyt toisin, iltapäivälehtien sivut näyttäisivät koko lailla toisenlaisilta. On hämmentävää ajatella, että Suomen hallitusta heiluttava turbulenssi on muodostunut tapahtumaketjusta, joka olisi voinut äärimmäisen moneen otteeseen päätyä aivan toiseen suuntaan.

Lisää muuttujia on luvassa, sillä Perussuomalaiset Nuoret kokoontuu ensi viikonloppuna päättämään johtajistaan ensi vuodelle. PS-Nuorten hallitus esittää, että tuon suuren kaksipäiväisen kokouksemme puheenjohtajana toimisi allekirjoittanut – hallituksen jäsen Jarmo Keto.

Tuon vastuun vastaanottaminen tarkoittaa, että en ole käytettävissä mihinkään uusiin luottamustehtäviin; kiitos kuitenkin kysyjille.

Tämän kokouksen johtaminen – jos minut siihen asemaan valitaan – on varmasti valtakuntamme kannalta merkityksellisin yksittäinen tehtävä, jota olen koskaan suorittanut. Kyseessä on jälleen kerran yksi lenkki suuressa tapahtumaketjussa, jonka lopputulosta kukaan meistä ei tiedä. Ääriään myöten puolueen johdon kanssa riitautunut puheenjohtajamme Sebastian on ilmoittanut hakevansa jatkoa nuorisojärjestön johdossa huolimatta siitä, että hänen jäsenyytensä puolueessa on toistaiseksi lumia.

Nuorisojärjestömme on puolueesta irrallinen, joten jatkolle ei ole olemassa mitään juridisia esteitä. Käytännöllisiä esteitä joku voi kuitenkin nähdä sitäkin enemmän. Kolmea päivää ennen kokousta pidän itsestään selvänä, että jatkohaluistaan ilmoittanut puheenjohtajamme tullaan haastamaan, eikä jatkoa ratkaista ilman äänestystä. Haastajan nimeä emme vielä tiedä, mutta pidän hänen ilmaantumistaan varmana.

Paitsi, että pidän vastaehdokkaan ilmaantumista varmana, pidän sitä myös hyvänä. Yksimielinen jatkokaudelle taputtaminen ei koskaan mittaa luottamusta, vaan korkeintaan vaihtoehtojen ja suoraselkäisen keskustelun puutetta. Nuorisojärjestö pesee pyykkejään ja päättää omasta linjastaan. Se on aivan oikein ja kertoo terveestä demokratiasta.

Minun ei varmaan tarvitse erikseen perustella, miten suuresta valinnasta syyskokouksessamme on kysymys. Valinta ja sitä edeltävä keskustelu kiinnostavat, onpa paikalle tulossa tiedotusvälineitäkin. Näin arkaluontoisen asian puiminen ei kuitenkaan ole mahdollista, jos keskustelua paineistetaan ulkopuolelta.

Tulen kokouksen puheenjohtajana – jos minut siihen asemaan valitaan – esittämään tämän asiakohdan käsittelyä suljetuin ovin, pelkästään äänioikeutettujen jäsenten läsnäollessa. Jäsenistöllä on oikeus antaa mielipiteensä kuulua: käydä tarvittaessa kovasanainenkin keskustelu järjestön linjasta ja tulevaisuudesta, rehellisesti ja oman mielipiteen leviämistä pelkäämättä.

Antakaa ajatustenne tulla ulos juuri sillä vimmalla, millä ne pintaan kuohuavat. Keskustelun jälkeen äänestetään ja puheet jäävät kokoussaliin, jonka ovet aukeavat kun viimeinen äänestyslappu on tiputettu uurnaan.

Oman mielipiteeni kirjoitan äänestyslappuun ja voittajaa tuen ratkaisusta riippumatta. Samaa odotan myös muilta.

Yhdessä mennään – syteen tai saveen.