Sveitsiläisen mielipide

Poliittinen kenttä on keskittynyt viime päivät yhden ainoan asian rummuttamiseen. Kyseessä on Sveitsissä järjestetty kansanäänestys, jossa kansa niukalla enemmistöllä päätti asettaa vuosittaiset kiintiöt maahanmuutolle. Kuvio oli tuttu: eliitti ja liike-elämä vastustivat ja kansan syvät rivit kannattivat kiintiöitä. Suomenkin lehdistössä alkoi kova sveitsiläisten parjaaminen; puhuttiin Sveitsin impivaarasta. Päätin ottaa yhteyttä sveitsiläiseen ystävääni ja kysyä mielipidettä myös paikan päältä.

Marko Kantanen on mielenkiintoinen tyyppi. Nimestä huolimattaan kyseessä on sveitsiläinen herrasmies, johon tutustuin viime kesänä ystäväni kesämökillä. Markon nimi juontaa hänen vanhempiensa suomalaisista juurista, mutta oman lapsuutensa ja nuoruutensa hän on kasvanut Sveitsissä. Hän on siis samaan tapaan toisen polven maahanmuuttaja, joita me tapaamme kouluissamme ja päiväkodeissamme yhä enenevissä määrin.

Taustansa vuoksi Markolla oli kaksoinkansalaisuus, mikä johti tornitunnuksella varustetun kirjekuoren saapumiseen Keski-Eurooppaan saakka. Juuristaan ylpeänä miehenä Marko saapuikin suorittamaan varusmiespalvelustaan Kaartin jääkärirykmenttiin, jossa serkkuni häneen tutustui. Marko on kovasti kehunut Suomen puolustusvoimissa saamaansa koulutusta, jota pitää paljon hehkutettuun Sveitsin armeijaan verrattuna erittäin kovatasoisena. Tätä nykyä Marko on Baselissa asusteleva poliisi/erikoisryhmäläinen/hysshyss-mies.

Kansalaisaloite

Kuten monet muutkin, myös Marko laittoi lippunsa uurnaan äänestyspäivänä. Jotta jokin asia saadaan sitovaan kansanäänestykseen, on ensin tehtävä kansalaisaloite, johon tarvitaan 100 000 allekirjoitusta. Tätä aloitetta kampanjoitiin näkyvästi, ja tarvittava määrä saatiinkin täyteen. Tätä taustaa vasten meidän kansalaisaloitejärjestelmämme, jossa tehdyt aloitteet väheksytään hölynpölyksi, tuntuu lähinnä demokratian halventamiselta.

Kysyin Markolta, mikä oli yleinen ilmapiiri äänestyksen alla ja minkälaisilla argumenteilla asian puolesta kampanjoitiin. Kävi ilmi, että kampanjointi kansalaisaloitteen puolesta on ollut hyvin samansuuntaista, millä myös me Perussuomalaiset kampanjoimme. Argumentoinnissa vilahtaa sosiaaliturvan väärinkäyttö, maahanmuuttajien aiheuttama rikollisuus, omien työpaikkojen suojelu ja ylipäätänsä moraalinen oikeus päättää, ketä omaan maahan otetaan sisään.

Schengen-vaikutus

Sveitsi on rakentanut ison liudan sopimuksia Euroopan Unionin kanssa. Näihin sopimuksiin on kuulunut myös työvoiman vapaa liikkuvuus sekä liuta kauppasopimuksia. Yleinen mielipide muuttui toiseen suuntaan samasta syystä, joka risoo helsinkiläisiä jokaisena kesäisenä päivänä näiden työmatkalla. Vapaa liikkuvuus nimittäin oli sika säkissä, johon Itä-Euroopan köyhät maat eivät sovittaessa kuuluneet.

Sveitsi on sitten se maa, missä on eniten ulkomaalaisia koko Euroopassa: 22.8 %. Suomessa on esim 3.4 %. Sveitsiläisiä ei saa haukkua rasisteiksi varsinkaan tuon perusteella. – Marko

Marko kertoo, että työssään poliisina hän näki selvästi Romanian ja Bulgarian liittymisen Schengen-alueeseen. Maahan tulivat romanikerjäläiset ja ns. rikosturistit. Nämä ovat järjestäytyneitä rikollisryhmiä entisen Neuvostoliiton alueelta, jotka käyvät heittämässä keikkansa Sveitsissä ja karkaavat nopeasti avoimien rajojen yli Ranskaan ja Italiaan. Monet sveitsiläiset tahtovatkin rajavartijat takaisin rajoilleen, sillä nykymuodossaan näiden tahojen toimintaan on kovin vaikea puuttua.

Asiaa voisi katsoa myös tältä näkökulmalta: Sveitsi on minun kämppä ja EU on minun esim. vuokranantaja. En minäkään tykkäis siitä jos minun vuokranantajani pakkoitaisi minut ottaan lisää ihmisiä asuntoon asumaan. Minä haluan itse päättää kenet minä päästän tänne ja kenet en. Tämä on minun oikeuteni. – Marko

Hallitsematon maahanmuutto vaikutti tilastoihin, poliisin arkeen ja yleiseen mielipiteeseen – juuri niin kuin se tekee Suomessakin. Kun maahan viime vuonnakin muutti yli 70 000 ulkomaalaista, oli vain ajan kysymys, milloin kantaväestö saa tarpeekseen. Tällä kertaa tyytymättömyys purkautui näin ja onkin mielenkiintoista nähdä, joutuvatko vaikkapa suomalaiset sijaiskärsijöiksi typerille päätöksille hyväksyä Euroopan Unioniin ja Schengen-alueeseen sellaisia maita, joita siihen ei olisi pitänyt ottaa lainkaan.

Jotain yhteistä Sveitsissä ja Suomessa sentään on: vastapuoli haukkuu rasisteiksi niitä, jotka ovat huolissaan maansa tulevaisuudesta. Kansan enemmistöä asia ei kuitenkaan taida liiemmin kiinnostaa.

EU ei ole vielä tajunnut ettei Sveitsi ei ole EU-maa. – Marko Kantanen, sveitsiläinen.