Jarmon flunssa

Takaisin sorvin ääreen

Superviikko on ohi ja kaikki on kuten ennenkin. Poliittinen tie nousi hetkeksi yläviistoon, mutta töissä asiat ovat ennallaan. Ennallaan on myös se, että silloin harvoin jos sairastun, se tapahtuu pitkän stressin jälkeen.

Viikonloppu PS-Nuorten syyskokouksessa oli silkkaa tunteiden vuoristorataa. Vauhdikas meno päättyi kuin Jäätteenmäen pääministerikausi: jo maanantai-aamuna kiskoin päälleni muuttovaatteet. Yrityksemme nimittäin laajentaa: maakunnista oli aika hakea taas yksi tekijä pääkaupunkiin.

Yritys syntyy sen työntekijöistä ja jokainen yrittäjä tietää, että hyvien tekijöiden takia kannattaa nähdä vaivaa. Jo toisen kerran tässä yrityksessä käytin päivän muuttomiehen vetimissä, ajaen kuormuria maakuntiin ja kantaen työntekijän huonekaluja porraskäytävässä. Ja näin tiimimme oli kasvanut jälleen yhdellä, iloisella tekijällä.

Flunssa ei ole pop

Sairastan yleensä varsin vähän, mutta tiistai-aamu aukesi synkemmissä tunnelmissa rasittavaan kurkkukipuun ja kuumeiluun. Olen jo löytänyt selvän yhteyden sairastumisistani: pöpö iskee päälle aina silloin, kun joku kovasti stressaava asia tippuu pois sydämeltä. Tässä tapauksessa se oli viikonlopun puheenjohtajavaali, joskus aiemmin se on ollut tuottamani tapahtuman järjestäminen tai muu vastaava.

Uuden työntekijän perehdyttämispäivä ei siis olisi voinut paljon huonommassa saumassa olla.

Sainkin siis eristäytyä pois työyhteisöltä ja perustaa nenäävuotavan toimipisteen neukkarin perukoille, mistä käsin jakelin pitkän päivän enemmän tai vähemmän järkeviä ohjeita asian jos toisenkin osalta.

Tätä samaa on jatkunut nyt kolmatta päivää.

Miten tästä eteenpäin?

Puheenjohtajakilvasta tipahtaminen on tietyllä tavalla huojentavaakin: samassa yhteydessä nimittäin aukeni mahdollisuus miettiä uudemman kerran, mitä seuraavaksi tahtoisi tehdä. Korvausjärjestelyjä yrityksessä oli mietitty jo valmiiksi, joten yht’äkkiä en olekaan niin sidottu, mitä vielä muutama kuukausi takaperin.

Antaa syksyn kuitenkin kulkea. Lähden marraskuun loppupuolella kahdeksi ja puoleksi viikoksi kaukoitään. Jos sieltä selviää hengissä, voi taas tehdä vaikka ja mitä.