Kuorsaavia vieraita

Tänään ei irronnut puhuttavaa politiikasta. Sain kuitenkin ihmeteltävää muutoksista talon järjestyksessä. Taloon nimittäin tuli vieraaksi tavanomaistakin kuorsaavampaa seuraa: putkiremontti iski kaverini asuntoon. Nyt minulla on evakko nurkissa.

On-site -päivät ovat miellyttäviä, ja tämä oli töissä minulle sellainen ensimmäistä kertaa tänä vuonna. Nämä ovat siis sellaisia työpäiviä, jolloin olen tekemässä jotakin työtehtävää asiakkaan luona sen sijaan, että tekisin sitä toimistolla. Tehtävänantona oli palastella asiakkaan www-sivuston viesti ja sisältö uudelleen.

On-sitet ovat mukavia siksi, että kerrankin töissä pääsee keskittymään vain yhteen asiakkaaseen ja yhteen asiaan. Normaalisti työni on vähän sellainen, että joudun siirtymään noin vartin välein asiasta ja asiakkaasta toiseen. Jos ei ole tarkkana, niin saattaa huomaamattaan viettää koko päivän töissä saamatta oikeastaan mitään konkreettista aikaan, koska kaiken ajan on käyttänyt pikkunakkien parissa. Ei ole hyvä se.

Tällä kertaa on-siteen lähtö kuitenkin pelotti, koska ymmärrettävästi asiakkaan silmän alla pitää olla skarppina. Minulle oli nimittäin tulossa yövieras, joka on kuuluisa kuorsaamisestaan. Mikko Piiroisella oli päällä putkiremontti ja hän tarvitsi yösijaa. Vastasin Facebook-heittoon vitsikkäästi, ja ikään kuin huomaamatta minulla olikin jo yövieras nurkissa.

Mikko ei kuitenkaan kuorsannut viime yönä!

Mieleen muistui kuitenkin ikävämpiä muistoja elävistä höyrykoneista.

Vinkkejä uhreille

Törmäsin aikanaan armeijassa ihmisten kykyyn pitää hillitöntä meteliä nukkuessaan. Olin varmaan elänyt jonkinlaisessa lintukodossa, sillä minulle tuli silloin oikeastaan vähän yllätyksenä, että ihmiset oikeasti voivat kuorsata niin kovaa, että nukkuminen ei ole mahdollista.

Vietin monta yötä hereillä ja monta päivää huonoilla unilla. Keinoja puuttua toisten kuorsaamiseen ei oikeastaan ole – varsinkaan jos kuorsaajia löytyy samasta tuvasta monta.

Oikeastaan nuo valvotut yöt vaikuttivat minuun siten, että olen tullut todella kärkkääksi puuttumaan toisten kuorsaamiseen, jos olen samassa tilassa moottorisahan kanssa. En oikeastaan odota, että kuorsaus jotenkin mystisesti loppuisi, vaan hiippailen yleensä tönimään megafonit selkäasennosta kyljelleen.

Yllättävää kyllä, kuorsaajat ovat aina olleet myötätuntoisia, enkä ole saanut koskaan vastaani kiukuttelua asiasta. Rohkaisen tähän myös muita: ei kannata olla liian hienotunteinen; tokihan kuorsaajalla on oikeus uneensa, mutta niin on myös sinulla.

Pidemmän päälle parasta on kuitenkin opetella nukkumaan korvatulpat päässä ja kantaa niitä aina mukana. Minulla on niitä messissä – ihan aina, sillä koskaan ei voi olla varma mihin päätyy nukkumaan ja ketkä jakavat huoneen kanssasi.

Ihan mukavaa, että sain toviksi seuraa. Eiväthän putkiremontit kauan kestä kuitenkaan. (?)

06.06.2014 0