NATO-semmassa natotti ja ei natottanut

PS-Nuoret haluaa olla yhteiskunnallisessa keskustelussa avaaja ja kyseenalaistaja. Olemme järjestäneet hyvin huomiota keränneet seminaarit maahanmuutosta, EU:sta, Guggenheimista – ja nyt viimeisimpänä NATO:sta. Puhujat olivat huippuluokkaa ja tupa jopa laittoman täynnä.

Helsingin akateemiset perussuomalaiset ja PS-Nuoret järjestivät maanantaina Uuden ylioppilastalon Mannerheim-salissa jälleen yhden seminaarin. Tällä kertaa aiheena oli NATO, ja minulla oli kunnia juontaa tilaisuus. Seminaarin huomioivat Kokoomuksen Verkkouutiset ja oma Perussuomalainen-lehtemme.

Paikalla olivat puhumassa kansanedustajista Jukka Kopra (kok) ja Tom Packalén (PS), jotka luonnollisesti edustivat vastakkaisia kantoja asiasta.

Tutkijapiireistä mukana olivat MPKK:n tutkija Tommi Koivula ja terrorismiasiantuntija Alan Salehzadeh, joka tosin otti puheenvuorossaan perinteisen (tylsän) tutkijalähtökohdan asemesta erittäin vahvan kannan NATOa vastaan.

Puheenvuorot hämmentävän hyviä ja ammattitaitoisia. Oikeastaan niiden tarkkailu paljasti koko NATO-ratkaisun vaikeuden: asiapohja oli kohdillaan kaikilla puhujilla, mutta johtopäätökset olivat tyystin erilaisia. Samoista lähtökohdista voi sekä kannattaa, että vastustaa jäsenyyttä riippuen siitä, millaisessa valossa näkee ympäröivän maailman sekä tulevaisuutemme.

Lähestymiskulma tällaiseen seminaariin on tyystin toisenlainen kuin esimerkiksi maahanmuuttokeskusteluissamme: niissä vastapuoli yleensä näyttää naiivilta hössöttäjältä, joka ei keskustele faktoista, vaan pelkästään omista mielikuvistaan ja suomalaista yhteiskuntaa läpileikkaavasta ”rasismista”. Viihdyttävyydestään huolimatta pohjaa kovin älykkäälle debatille niissä tilaisuuksissa ei synny, sillä molemmat osapuolet ovat päätöksensä tehneet, eikä se päätös millään debatilla siitä mihinkään järkähdä.

NATO-ratkaisun ongelma onkin juuri sen subjektiivisuudessa: kun faktat on lyöty pöytään, niistä täytyy muodostaa oma näkemyksensä. Siihen tällaiset tilaisuudet ovat aivan omiaan ja olinkin todella iloisesti yllättynyt, että saimme täyttää tilaa niin paljon, että sieltä loppuivat tuolit. Nyt tätä tarvittaisiin vielä lisää.

Yhdestoista hetki NATO-ratkaisuille

NATO-aihe onkin korkea aika repiä kunnolla pöydälle ja tehdä siitä päätös suuntaan tai toiseen. Kirjoitin tästä jo pari kuukautta takaperin: keskustelu täytyy käydä ratkaisukeskeisesti ja ratkaisu pitää myös tehdä.

Eduskuntavaalit ovat edessä, mutta vaaliteemaa NATOsta ei silti voi silti tulla. Ei ainakaan enempää kuin siinä mielessä, että tuleeko asiasta järjestää kansanäänestys vai ei.

Edustuksellinen demokratia on nimittäin asiakysymyksistä äänestäessä kertakaikkisen rikki: puolueet kokoavat vaalien jälkeen koalitioita ja myyvät vaalilupauksensa sen mukaan, mitä saavat itse vaihtokaupaksi. Esimerkiksi NATO-myönteisen ehdokkaan äänestäminen ei lainkaan takaa, että tämä edustaja äänestäisi eduskunnassa asian puolesta.

Mikään päätös ei ole kansan tulevaisuuden kannalta niin kriittinen ja tärkeä kuin ratkaisu oman puolen valinnasta suurvaltojen puristuksessa. Sellainen päätös joko syöksee kansakunnan tuhoon tai kukoistukseen.

Tuollainen ratkaisu on liian suuri tehtäväksi edustuksellisen demokratian kautta.

03.09.2014 0