Perusyrittäjät

Perussuomalaisten Helsingin piiri nimesi minut edustajakseen Perusyrittäjät ry:n hallitukseen. Ensimmäinen kokous oli tämän viikon lauantaina. Mitä touhua tämä oikein on?

Piirin puheenjohtaja Nuutti Hyttinen otti minuun muutama viikko sitten yhteyttä kertoakseen, että puolueen sisällä on perustettu uusi Perusyrittäjät ry – niminen toimintajärjestö. Tuon järjestön hallitukseen kukin puolueen piiri sai nimetä yhden edustajan, ja tätä kunniaa tarjottiin minulle. Yrittäjyysasiat ovat minulle huikean tärkeitä, joten päätin jo silkasta uteliaisuudesta käydä katsomassa, mistä tässä hommassa on kyse. Ensimmäisen kokouksen päälle osui kuitenkin PS-Nuorten hallituksen kokous, joten suhteellisen suuren uhrauksen sain tehdä osallistuakseni tämän konklaavin kokoontumiseen.

Tämän on parasta olla tärkeää. Niin kovasti olisin halunnut vuoden viimeisessä kokouksessamme PS-Nuorten hallitusta nähdä.

SMP pohtii kilometrikorvauksia

En juuri tiennyt yhdistyksestä tahi sen tarkoituksesta mitään, kun asetuin seuraamaan ensimmäistä hallituksen kokousta. Tässä ensimmäisessä rundissa olin sivustakatsoja. Ensivaikutelmalta touhu näytti hyvin tyypilliseltä ”yhdistystoimintaa yhdistystoiminnan vuoksi” -pyörittelyltä. Kokous pähki kahdenkymmenen minuutin verran, millä periaatteella hallituksen matkakorvaukset kokoukseen maksetaan: onko kyse ”kulukorvauksesta”, ”matkakorvauksesta” vai ”matkakulukorvauksesta”. Tällaiseen samanlaiseen hiustenhalkomiseen syyllistymme joskus myös PS-Nuorissa.

Porukka muodostui lähinnä vanhoista SMP:n miehistä, joilla toki varmasti on vyön alla mittava ura yrittäjinä ja yritysjohtajina. Silti minusta alkoi heti tuntua, että IT-alalta ei tässä poppoossa minun lisäkseni taida juuri muita olla.

Mitä aiomme tehdä?

Hallituksen kokouksen jälkeen vuorossa oli yhdistyksen syyskokous. Kokous järjestettiin Espoon valtuustosalissa, ja aistin jo ennen kokousta oman tulevan roolini kokouksessa. Niinpä päätin asettua istumaan valtuutettu Kurt Bymanin paikalle. Ajattelin, josko tunnetun espoolaisen yksintaistelijan tuoli antaisi minullekin voimaa ja intoa.

Kun mikä hyvänsä ihmisorganisaatio perustetaan, sillä täytyy olla jokin olemassaolon syy. Jokin tehtävä, jota sen on tarkoitus toteuttaa. Siksi kiinnitinkin kokouksessa erityistä huomiota järjestön toimintasuunnitelmaan: mitä tämä yhdistys oikein aikoo tulevan vuoden aikana tehdä?

Suunnitelman katsomisesta kävi ilmi, että kyseessä on pitkälti edunvalvontajärjestö, joka oli luetellut toimintasuunnitelmansa täyteen ohjelmallisia tavoitteitaan.

Tavoitteet olikin helppo allekirjoittaa, ja ne ovat meille monelle tuttuja:

  • Pienten yritysten työterveyshuolto pitäisi perustaa julkiseen työterveydenhuoltojärjestelmään. (kts työsuojeluvalvoja)
  • ALV:n alaraja pitää nostaa 50 000 euroon saakka
  • Palkan sivukuluja tulisi merkittävästi leikata

Pihvi kuitenkin jäi uupumaan. Tavoitteena on ajaa yrittäjien etua, kerätä jäsenistöä ja saada vaikutusvaltaa. Minulla on kuitenkin täysin hämärän peitossa, että miten tämä asia oikein aiotaan toteuttaa. Talousarvion mukaan toiminta muodostuu lähinnä postituksista, konttoritarvikkeista, mainoksista, kokouksista ja kilometrikorvauksista.

Yritin kaataa yksin koko suunnitelman ja palauttaa sen takaisin valmisteluun.

Ei kannatettu, mutta puheenvuorojani kuitenkin kehuttiin.

Annetaan yrittäjien yrittää

En oikein vielä ihan täysin ymmärrä, mikä tämän poppoon tarkoitus on tai mitä lisäarvoa jäsenyys tässä yhdistyksessä antaa. Joka tapauksessa minulla alkaa nyt vuoden pituinen kausi tämänkin konklaavin hallituksessa, ja varmasti jo sen aseman perusteella minulla on liki velvollisuus vaatia tälle sakille selkeää missiota, tavoitteita, konkretiaa ja ylipäätänsä tarkoitusta koko putkan olemassaololle.

En usko, että taaskaan sain yhtään uusia ystäviä toteamalla suunnitelmat huonosti valmistelluiksi ja vaatimalla niiden hylkäämistä. En silti näe, mitä virkaa minulla on missään elimessä, jos vain nyökkäilen asioiden päälle, enkä sano kantaani mihinkään.

Yrittäjyysasia on kuitenkin tärkeä ja varmasti kaikki ihmiset täällä ovat vilpittömiä asiassaan. Annetaan Perusyrittäjille mahdollisuus; onhan niitä lastentauteja kaikissa yhdistyksissä.