Taksimonopolin kumotut perustelut

Lehtitietojen mukaan liikenneministeri Anne Berner on esittämässä hallitukselle taksiliikenteen hinta- ja määräsääntelyn purkamista. Esitys on hyvä, sitä vastustavat perustelut on helppo kumota.

Olen aina ollut digitalisaation ja vapaan markkinatalouden kannattaja. Jonkinlainen libertaari minäkin, ja PS-Nuorissa olen löytänyt paljon samalla tavalla ajattelevia ihmisiä.

Keräsimme kaksi vuotta sitten näistä nuorukaisista joukon, jolla muovasimme PS-Nuorille oman tietoyhteiskuntaohjelman. Ohjelmatyössä oli mukana myös ihana kansanedustaja Maria Lohela, ennen kuin hänestä tuli ihana rouva puhemies.

Tuossa ohjelmassa otimme melko selväsanaisen asennoitumisen digitalisaatioon, ja siinä yhteydessä mutkan kautta taksiliikenteen sääntelyyn. Liikenneministeri Anne Bernerin tuleva esitys taksiliikenteen hinta- ja määräsääntelyn purkamisesta onkin erittäin helposti kannatettava.

Esityksessä taksiliikenteessä toimiminen vaatii edelleen kurssit ja luvat, mutta lupien määrää tai kyytien hintaa ei enää määrättäisi ylhäältä käsin. Tällä hetkellähän valtiovalta sääntelee taksialaa hyvin tarkasti: Helsingissä uusia taksilupia saa käytännössä vai silloin, kun joku vanhoista jää eläkkeelle tai kuolee. Taksiluvilla käydään myös huutokauppaa, Kuljetusliike Kajon Oy:n toimitusjohtajan mukaan niistä maksetaan parhailla paikoilla jopa 80 000 euron hintaa – per auto. Se on aika kova hinta alalle tulemisesta, ja tämäkin kustannus – kuten liiketoiminnassa kaikki kulut – peritään toki lopulta asiakkaan taskusta.

Nyt on aika argumentoida Bernerin esityksen puolesta ja sitä vastaan. Ajattelin, että voisimme tarkastella niitä yleisimpiä taksiliikenteen vapauttamista vastustavia argumentteja – ja kumota ne kaikki.

Kumotut perustelut

1. Taksiliikenteestä tulisi villi länsi

Tämä on heitto, eikä mikään perusteltu väite. Vartiointiliikkeiden, partureiden tai monenkaan muun palveluliiketoiminnan harjoittajien määrää ei rajoiteta. Millä tavalla nämä bisnesalat ovat ”villi länsi” ja miksi taksiliikenne olisi sellainen?

80 000 euron kynnysrahaa vaativaa liiketoimintaa, jolla hintakilpailu ei ole mahdollista, sen sijaan voi perustellusti kutsua laillistetuksi kartelliksi.

2. Savukosken invalidi ja sairas Kaisa-mummo ei saisi kyytiä

Maaseudun taksiajoista merkittävä osa tulee jo nyt kunnan kustantamina sopimusajoina. Yhteiskunta maksaa Kaisan kyydin invataksilla nyt, ja varmasti maksaisi tulevaisuudessakin. Ajatus siitä, että taksiyritysten määrän lisääminen ei lisäisi vaan vähentäisi kunnalliseen tarjouskilpailuun osallistuvia yrityksiä, on aika epälooginen.

Kaisan kyydin saanti riippuukin enemmän siitä, kenelle kyydit maksetaan yhteisistä rahoista ja kenelle ei.

3. Taksimonopoli ja päivystyspakko varmistavat, että taksin saa aina

Eivät edes varmista. Markkinatalouden perusmekanismi on, että kysyntä, tarjonta ja hinta hakevat automaattisesti tasapainoa. Kun tarjonta ja hinta eivät voi joustaa, täytyy kysynnän joustaa. Tämä tarkoittaa sitä, että kun kysyntää on paljon, autoa ei saa. Ilmiötä kutsutaan yleisesti ”taksijonoksi”.

Taksia ei myöskään saa jokaiseen peräkylämökkiin kaikkina vuorokaudenaikoina, vaikka kuinka näin väitettäisiin.

4. Taksikuskeja jäisi työttömäksi

Yleensä asiat toimivat niin päin, että jos alalle tulemista helpotetaan, se lisää kilpailua, alentaa hintoja ja lisää sitä kautta palvelun kokonaiskäyttöä. Joku bisneksensä tehottomasti hoitava vanha vossikka jää ehkä työttömäksi, mutta kokonaisuutena syntyy enemmän työpaikkoja kuin niitä poistuu.

Jos tarkoitus on valvoa jo lupansa saaneiden taksi-isäntien etua työttömistä välittämättä, tämä argumentti on ymmärrettävä. Olisitte kuitenkin asiassa edes rehellisiä, ettekä ratsastaisi Savukosken Kaisa-mummolla.

5. Taksiala ei tosiaankaan ole mikään kultakaivos

Ei kai tämä ole peruste suojata mitään alaa vapaalta kilpailulta? Katso edellinen kohta.

6. Takseilla ei nytkään ole minimihintaa, on vain maksimihinta

Hinta- ja määräsääntely kulkevat käsi kädessä. Miksi yritys lähtisi kilpailemaan hinnalla, jos kukaan muukaan ei sitä tee? Kun kilpailijoiden määrä on rajattu, kenellekään ei ole tarvetta tarjota edullisempia kyytejä. Töitä riittää kuitenkin.

7. Hinnat vaihtelisivat eivätkä pysyisi aina kohtuullisina

Lähtökohtaisesti markkinataloudessa hintojen kuuluukin vaihdella. Se, mikä on kohtuullista, riippuu asiasta. Kalliilla ja suurella autolla tarjottu, pukuun sonnustautuneen suharin tarjoama pumpulinpehmeä kuljetus on oletettavasti kalliimpi kuin Opel Corsalla tarjottu kotikutoisempi kyyti. Minä kuitenkin valitsisin useimmiten jälkimmäisen.

Nyt asiakas maksaa kyydistä saman hinnan riippumatta siitä, millainen auto alla on ja millaista palvelua kuljettaja tarjoaa. Mielestäni tämä ei ole hyvä, vaan huono asia.

8. Asiakkaita huijattaisiin ökyhintaisiin takseihin

Hintojen vapauttamisen yhteydessä hinnat oletettavasti määrättäisiin merkittäväksi taksin ikkunaan niin selvästi, että niitä ei voi olla näkemättä. Näin on tehty monessa muussakin maassa, eikä meidän tarvitse varsinaisesti olla huolissaan siitä, etteikö Suomessa osattaisi tällaisia asioita säännellä.

Ihmisiä ei voi holhota aivan kohtuuttomasti. Jos joku nousee kiiltävään ökyautoon eikä katso selvästä hinnastosta kyydin hintaa, hän on tempustaan aivan yhtä vastuullinen kuin se hiippari, joka kävelee Helsingin kalleimpaan ravintolaan ja tilaa pullon kalleinta samppanjaa.

Jos joku keksii jonkun ikävän huijaustarinan, kannattaa tarkastaa, ettei se ole jo valmiiksi rikos. Kyseeseen voivat tulla esim. heitteillepano tai kiskonta.

9. Pimeät taksit eivät maksa veroja

Pimeitä takseja kutsutaan pimeiksi takseiksi siksi, että ne eivät maksa veroja. Kukaan ei ole ehdottamassa harmaan talouden laillistamista.

Pimeää taksiliikennettä ajetaan monesta syystä, joista varmasti yksi on se, että alalle on niin pirun vaikea tulla. Kuvittelisin, että kynnys pimeän toiminnan harjoittamiseen laskee, jos alalle pääsee toimimaan helpommin myös laillista reittiä.

10. Taksit eivät olisi enää turvallisia

Taksiautoilu vaatisi edelleen luvat ja taustatarkastukset. Nyt puhutaan määrä- ja hintasääntelyn vapauttamisesta. Luvat tarvitaan edelleen.

11. Tämä on askel riistokapitalistiyhteiskuntaa kohti!

Toki tämä on askel kohti vapaampaa markkinataloutta, mutta ei asioita voi tuolla perusteella vastustaa. Kaikki yhteiskunnalliset muutokset ovat aina askel johonkin suuntaan. Puhe on nyt taksiliikenteen määrän ja hinnan vapauttamisesta kilpailulle, ei koko valtion yksityistämisestä.

12. Toimivaa järjestelmää ei kannata muuttaa

Jos tarjolla on parempi, niin silloin kannattaa. Kajon Oy:n toimarin haastattelu kannattaa lukea.Ehkä tämä järjestelmä ei välttämättä olekaan niin toimiva, mitä edunvalvojat aina tahtovat kertoa.