Video Games Live

Video Games Live!

Tarjoilin isälleni isänpäivälahjaksi piletit videopelimusiikkia sinfoniaorkesterille sovittavaan, maailmalla huippusuosittuun Video Games Live-konserttiin. Isää ei näkynyt, mutta konsertti oli mieleenpainuva!

Yleisradio teki vuonna 2013 kulttuuriteon, kun se levitti Yle Areenassa täyspitkän taltioinnin Video Games Live-konsertista. Linkki kiersi pelaavassa ystäväpiirissäni tiuhaan, sillä tämä oli mielenkiintoista: tarpeettoman aliarvostettu pelimusiikki ja pelimusiikin säveltäjät oli nostettu oikeaan arvoonsa, kun heidän teoksiaan esitettiin täysimittaisen sinfoniaorkesterin ja kuoron voimin.

Ja kun saman vuoden Assemblyilla pyöräytettiin livenä orkesterilla muutaman kappaleen pituinen maistiainen, osasin jo ennakoida, että Video Games Live tulee jonakin päivänä myös Suomeen. Ajatus oman isän kantamisesta mukaan konserttiin syntyi, kun orkesteri kajautti ilmoille ensinuotit Baldur’s Gate II:n avausmusiikista. Kyseessä on peli, jota isäni pelasi varhaisnuoruudessani turhankin innokkaasti.

Monet ikäluokkani pojat tietävät tarinan: opetat hyvissä aikomuksissa isäsi pelaamaan jotain peliä, mutta pian huomaatkin tappelevasi koneajasta innokkaan pelaaja-isän kanssa.

Konsertti

No tämä lahja meni puihin. Isukin työ vie ympäri maailmaa, joten tämänkin esityksen valot sammuivat, kun isä viiletti maasta toiseen jossakin kymmenen kilometrin korkeudessa. Korvaavaa seuraa löytyi helposti: piilo-wowittaja Krista lähti mielellään mukaan.

Ja niin löytyi areenalta monia muitakin tuttuja. Politiikkapiireistä tietysti Simon Elo ja Teemu Hiilinen, vanhoista pelipiireistä lukuisia kasvoja ja työpaikaltakin useita naamoja. Videopelimusiikki yhdisti yli sukupolvien: siinä missä keski-ikäisten nuoruudesta tunteita herättää Monkey Island, nuoremmille hytinöitä aiheuttaa Skyrimin musiikki.

Tämä konsertti oli juuri sitä, mitä odotinkin sen olevan. Muistoja herättävä, selkäpiitä karmiva ja uskomattoman hieno. Video Games Livet esitetään aina paikallisen orkesterin ja kuoron esittämänä, eikä vantaalaisen orkesterin tarvinnut lainkaan häpeillä haastavien sävellysten kanssa.

Se oli kaunista.

Paras?

Civilization IV:n teema on mielestäni parhaita pelikappaleita. Ihmiskunnan pitkää, sotaisaa taivalta kuvaavan pelin tunnusmusiikin on säveltänyt Christopher Tin ja sen sanatkin ovat vain yksinkertaisesti Isä meidän-rukous swahiliksi.

Mistä siinä sitten on kyse, kun tämä soitetaan orkesterilla? Katsokaa itse:

07.11.2014 0